Ihminen on osa luontoa ja luonto on osa ihmistä.

On pysäytettävä Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen!

Monimuotoisella luonnolla on positiivinen vaikutus allergioiden ja autoimmuunisairausten vähenemiseen,

kun ihminen altistuu monipuolisemmin mikrobeille.

 

Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen on ilmastonmuutoksen ohella maailman suurin ympäristöongelma.

Lukuisat metsälajit kärsivät voimakkaan metsätalouden seurauksena elinympäristöjensä muutoksista.

Suomessa elävistä metsälajeista 814 on uhanalaisia ja 776 lajin joukko on luokiteltu silmälläpidettäviksi.

 

Luonnon monimuotoisuutta tukeva jatkuvan metsänkasvatuksen menetelmä mahdollistaa sekä taloudellisen tuoton hankkimisen, että luonnon monimuotoisuuden vaalimisen talousmetsissä.

Kunnilla, kaupungeilla ja seurakunnilla on hallussaan merkittävää maa- ja metsäomaisuutta.

Julkisen toimijan tulee huolehtia, että sen metsien hoito on taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden lisäksi myös ekologisesti kestävää.

Lisätään metsänomistajien ohjausta jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen ja luonnon monimuotoisuutta ylläpitävän metsänkäsittelyn yleistymiseksi.

 

Huolehditaan taajamien viheralueiden, kaupunkimetsien ja lähiluonnon riittävästä määrästä ja laadusta.

 

Luovutaan turpeentuotannosta vuoteen 2025 mennessä eikä uusia alueita enää raivata tuotantoalueiksi.

Kielletään malmien etsintä kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla.

 

Parannetaan sisävesistöjen suojelua.

Lisätään ympäristöhallinnon rahoitusta uhanalaisten lajien arviointiin, suojeluun, seurantaan ja hoitoon.

 

Lisätään resursseja ympäristörikosten selvittämiseen sekä salakalastuksen ja salametsästyksen valvontaan.

Ympäristörikosten rangaistuksia tulee tiukentaa.